Lähdekritiikin ja tiedonkeräyksen tärkeys koulutuksessa

Lukutaidon tärkeyttä ei voitaisi suomalaisessa koulutuksessa enempää painottaa ja lukutaidosta onkin tullut suomalaisille itsestäänselvä taito, jonka kaikki oppivat jo nuorena. Lukutaito lienee yksi suurimmista lahjoista, mitä koulutus on meille antanut, sillä se on avannut meille portteja sellaiseen tietoon, mitä emme aikaisemmin uskoneet olevan olemassakaan. Lukutaito ei kuitenkaan enää riitä, sillä erityisesti yhteiskuntamme digitalisaatio on johtanut siihen, että tietoa on saatavilla kaikkialla ja ympärivuorokautisesti.

Lähdekritiikin tärkeys koulutuksessa

Vaikka lähdekritiikki on tärkeä osa erityisesti korkeakouluja, on digitalisaation aikakausi saanut meidät laskemaan valmiuksiamme ymmärtää ja kritisoida lukemaamme tietoa. Vaikka monet luotettavina pidetyt sivustot, sanomalehdet ja uutiset ovatkin siirtyneet sähköiseen muotoon, on niiden rinnalle noussut tuhansia muita lähteitä, joiden julkaisema tieto uusista tutkimuksista, löydöksistä ja tapahtumista saapuu ulottuvillemme vuorokauden jokaisena hetkenä.

Kaikki tieto netissä ei kuitenkaan ole totta. Lähdekritiikillä tarkoitetaan nimensä mukaisesti lähteen luotettavuuden arvioimista eli sitä, onko valitun lähteen antama tieto totta. Monet lähteet tänä päivänä julkaisevat vanhentunutta ja jopa valheellista tietoa. Joissakin tapauksissa valheellisten artikkelien takana on esimerkiksi kaupallinen yhteistyö tai hyötyä tavoitteleva yritys, jonka pyrkimyksenä voi olla jopa kuluttajan johtaminen väärälle tielle. Tässä vaiheessa lähdekritiikin rooli on erittäin tärkeä, sillä se opettaa meille taidon kyseenalaista tietoa, jota internetin ihmeellinen maailma meille tarjoaa.

Lähdekritiikki kuuluu osana suomalaista äidinkielen opetusta, mutta monet eivät aina osaa antaa sille sen ansaitsemaa painoarvoa. Lähdekritiikin merkitys tulee esille esimerkiksi aineita tai muita tekstejä kirjoittaessa, sillä oppilaan tulee arvioida tarkkaan, mikä tieto on pätevää ja mikä taas ei. Kaikki netistä löydetyt artikkelit eivät siis kuulu lähdeluetteloon vain sen takia, että ne ovat olemassa.

Lähdekritiikin taitaminen tulee auttamaan myös työelämässä, sillä erilaisten tutkimusten kautta suoritettava tiedonkeräys esimerkiksi markkinointitutkimusta varten, tulee helpottumaan huomattavasti, jos tutkimuksen vetäjä osaa hyödyntää lähdekritiikkiä ja analysoida vastauksia sen kautta oikeasta näkökulmasta. Markkinointitutkimusta varten Questback.com/fi/-sivusto tarjoaa loistavan pohjan, jonka kautta tutkimuksen vetäjä voi sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen kautta saada täsmällisempää tietoa tutkimuskohteestaan. Kun tiedonkeräys heti tutkimuksen alussa on suoritettu oikein, laskee virheellisen ja epäpätevän tiedon määrä huomattavasti, jolloin myös lähdekritiikin tarve pysyy minimissään.

Muutamia vinkkejä lähdekritiikin hyödyntämiseen

Lähdekritiikin paino vaihtelee paljon lähteen mukaan. Toisin sanoen tieteellisessä julkaisussa tai esimerkiksi väitöskirjassa esitetty tieto on todennäköisesti paljon luotettavampaa, kuin nettiblogissa mainittu tutkimus ilman lähdemerkintää. Tieteelliset tekstit ovatkin perinteisesti jo niin hiotun suodattimen kautta kulkeutuneita tekstejä, että niihin harvoin eksyy epäpätevää saatikka sitten valheellisesta tietoa.

Lähdekritiikki ei loppujen lopuksi ole kovin haastavaa. Meidän täytyy vain osata kysyä itseltämme juuri oikeat kysymykset, joiden vastaukset johtavat meidät automaattisesti siihen pisteeseen, joka kertoo meille, onko tieto pätevää vai ei. Hyviä kysymyksiä lähteen painoarvon arvioinnille ovat muun muassa seuraavat:

Itseltään kannattaa kysyä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

– Onko tekstin esittämä tieto faktapohjaista vai perustuuko se uskomukseen tai väitteeseen?

– Kuka tekstin on tuottanut ja miksi? Perustuuko esitetty tieto muihin lähteisiin?

– Keskittyykö teksti tutkittuun tietoon vai onko se täynnä subjektiivisia mielipiteitä, piilomainontaa tai propagandaa?

– Milloin teksti on julkaistu ja onko mahdollista, että tieto on vanhentunutta?

Lisäksi nettilähteissä kannattaa vielä ottaa huomioon seuraavat seikat:

– Sivustolta löytyy tieto tekijästä, julkaisijasta sekä siitä, milloin sivu on viimeksi päivitetty.

– Sivuston tarkoituksena on objektiivisen tiedon jakaminen ilman piilomerkityksiä.

– Sivuston aineisto on helposti saatavilla.