Suomen koulutusjärjestelmä – Maamme tärkein vientituote

Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksen huippumaana, ja suomalaiset nuoret ovat koko 2000-luvun ajan pärjänneet hyvin 15-vuotiaiden osaamistasoa mittaavassa kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa. Vaikka 2000-luvun alun huippuvuosien tuloksista onkin tultu hieman alaspäin sekä matematiikassa että luonnontieteissä, on suomalaisten nuorten osaaminen edelleen huippuluokkaa globaalissa vertailussa. Tässä artikkelissa kerromme Suomen koulutusjärjestelmästä ja siitä, miten koulutuksesta voitaisiin tehdä tärkein vientituotteemme maailmalle.

Varhaiskasvatus ja peruskoulu
Suomen koulutusjärjestelmän kulmakiviä ovat laadukas, edullinen varhaiskasvatus ja ilmainen, yhdeksänvuotinen peruskoulu, jonka käytännössä kaikki lapset suorittavat. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden turvin kaikilla lapsilla on oikeus varhaiskasvatuksen piiriin, ja ennen peruskoulua järjestettävä esiopetus muuttui pakolliseksi vuonna 2015. Jokaisen lapsen on siis nyt osallistuttava ennen koulun aloittamista esiopetukseen, jonka aikana arvioidaan myös lapsen kouluvalmiuksia.

Yhdeksänvuotinen peruskouluun siirryttiin Suomessa asteittain vuodesta 1972 alkaen siten, että pääkaupunkiseudun suuret kunnat Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Helsinki siirtyivät uuteen järjestelmään viisi vuotta myöhemmin vuonna 1972. Peruskoulu itsessään ei ole pakollinen, vaan Suomessa on oppivelvollisuus. Tämä velvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta, ja päättyy peruskoulun suorittamisen jälkeen tai viimeistään silloin, kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta.

Vaihtoehdot peruskoulun jälkeen
Yhdeksänvuotisen peruskoulun jälkeen opiskelijat voivat suunnata niin sanottuun toisen asteen koulutukseen. Suomessa tavoitteena on, että noin puolet ikäluokasta siirtyisi peruskoulusta lukioon ja toinen puolisko hakeutuisi ammatillisiin opintoihin. Myös lukio-opetuksen ja ammatillisen opetuksen yhdistäminen on mahdollista, ja nykyään moni suorittaakin yhdistelmätutkinnon. Siinä missä lukioiden tarjoama koulutus on yleissivistämää, ammattillisista oppilaitoksista valmistuvalla on valmiina ammatti ja hän voi halutessaan siirtyä tutkinnon suorittamisen jälkeen työelämään.

Toisen asteen koulutuksen jälkeen on mahdollista hakeutua korkeakoulutukseen, joka Suomessa kattaa yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Yliopistoissa voi suorittaa kolmivuotisen kandidaatintutkinnon ja tämän jälkeen vielä kaksivuotisen maisterin tutkinnon. Ammattikorkeakoulututkintojen laajuudet vaihtelevat, mutta yleensä AMK-tutkinnon suorittaminen kestää 3,5-4,5 vuotta. AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen voi joillakin aloilla suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai vaihtoehtoisesti hakeutua yliopistoon suorittamaan maisteri tutkintoa. Tutkintojen rinnastamissäädökset vaihtelevat kuitenkin aloittain, joten asia kannattaa aina tarkistaa ennen urasuunnitelmien tekemistä.

Miksi suomalainen koulu on hyvä?
Suomalaislaisten opintomenestystä on vuosien saatossa perusteltu esimerkiksi opettajien korkealla koulutustasolla sekä järjestelmän tasapuolisuudella. Suomessa on melko tasalaatuinen, julkinen koulu, joka on kaikkien lasten ulottuvilla. Opettajat koulutetaan yliopistossa, ja jokaisella lastentarhanopettajallakin on vähintään alempi korkeakoulututkinto. Toki lukiot ja varsinkin korkeakoulut ovat keskittyneet suurempiin taajamiin ja kaupunkeihin, mutta pieniä, alle sadan oppilaan kouluja on maassamme vielä runsaasti.

Suomalaislapset aloittavat koulutaipaleensa verrattain myöhään, mutta oppivat silti koulussa paljon. Ensimmäisinä vuosina koulupäivät ovat lyhyitä, noin 4-5 tuntia, johon sisältyy ruokatunti ja välitunnit. Leikillä on suuri rooli sekä varhaiskasvatuksessa että ensimmäisillä koululuokilla, ja tätä onkin pidetty suomalaisen koulun vahvuutena. Suomalaisten koulujen pihat ovat turvallisia, ja lapsia kannustetaan liikkumaan välituntien aikana mahdollisimman paljon.

Mitä suomalaisesta koulusta voi opettaa muille?
Vaikka uuden opetussuunnitelman toteuttamisen myötä suomalaisille kouluille on tullut aivan uudenlaisia paineita, on se edelleen instituutio, josta voimme olla maailmalla ylpeitä. Turvallinen kouluympäristö, laadukkaat materiaalit ja välineet, leikin rooli oppimisessa sekä panostaminen liikuntaan ovat asioita, joita monissa muissa maissa voitaisiin varmasti kehittää.