Joissain suomalaisissa koulutusyksiköissä on otettu käyttöön problem based learning opetuksen muotona. Tämä kuuluu osana niin sanottuun flipped classroom -tekniikkaan, jossa passiivisen luonnon kuuntelemisen sijaan, opiskelijat tutustuvat itse aiheeseen ensin ja keskustelevat siitä, mitä aiheesta tiedetään. Problem based learning on Suomen yliopistoista käytössä ainakin Helsingin ja Tampereen lääketieteellisissä tiedekunnissa ja esimerkiksi Hollannissa tapa on hyvin yleinen opetusmetodi.
PBL-istunto on kaksiosainen
Flipped classrooomissa muodostetaan PBL-ryhmä, johon kuuluu 4–10 jäsentä. Yksi ryhmästä toimii puheenjohtajana, yksi sihteerinä ja muut osallistujina. Myös puheenjohtaja ja sihteeri osallistuvat aktiivisesti. PBL-istunnot on opiskeluissa jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä on niin sanottu ongelmaan tutustuminen. Se voi olla periaatteessa mitä tahansa, esimerkiksi lääketieteellisessä jonkin potilastapaus tai kaupallisissa opinnoissa voitaisiin käsitellä positiivisia vaikutuksia, joita Lainojen yhdistäminen tuo kuluttajalle.
Opiskelijat kokoontuvat noin tunnin ajan ja keskustelevat aiheeseen liittyvästä asiasta, siihen mitä heille tulee siitä mieleen, ja mitä haluaisivat tietää aiheesta lisää. Tässä vaiheessa ei ole vielä oletettua, että kukaan suoraan tietäisi oikeita vastauksia, vaan tarkoituksena on heitellä ideoita ilmaan ja luoda tiettyjä mielleyhtymiä aiheeseen liittyen. PBL-ryhmä myös päättää oppimistavoitteet, ellei niitä ole annettu valmiiksi.
Ryhmän toimintaa valvoo usein asiantuntija eli tuutori, joka katsoo, että ryhmä pysyy asiassa ja korjaa tarvittaessa. Tapauksen avauksessa tuutorin rooli ei usein ole erityisen merkittävä. Puheenjohtaja pitää huolta siitä, että kaikki tulevat kuulluksi ja sihteeri kirjaa yhtenäiset tavoitteet ylös.
Kun tavoitteet on sovittu, jokainen tutustuu aiheeseen esimerkiksi luennoilla ja itsenäisesti kirjallisuuden avulla. Purkutilaisuudessa käydään läpi ongelma uudestaan, kerrataan opittua ja mahdollisesti sitä, olivatko ensimmäisen istunnon arvailut oikein, vai aivan päin honkia. Tuutori on purkutilaisuudessa valvossa, että ryhmä saavuttaa vaaditut oppimistavoitteet ja mikäli ryhmässä on epäselvyyksiä faktojen suhteen, voi tuutori vastata ryhmäläisten puolesta. Purkutilaisuudessa saattaa olla mukana myös materiaalia, kuten lisäkysymyksiä, joiden avulla täydennetään oppimista.