Koulutus digitalisoituu – mihin se johtaa?

Erilaiset digitaaliset palvelut ovat kehittyneet hurjaa vauhtia viime aikoina. Aiemmin kaikki aina veroilmoituksesta vuokra-asunnon hakemiseen oli tehtävä täysin paperin ja kynän avulla, mikä merkitsi sitä, että erilaisissa toimistoissa asioiminen ja kirjeiden lähettely oli arkipäivää. Nyt digitalisaatio on edennyt huomattavasti ja tuonut selviä hyötyjä. Mihin se johtaa koulutuksessa?

Ensimmäisenä digitalisoitui ylioppilastutkinto

Ylioppilastutkinto ja lakin painaminen päähän on ollut jo pitkään monen nuoren virstanpylväs. Viimeistään tämän saavutuksen jälkeen nuori on muuttanut kotoa opintojaan suorittamaan tai muihin haasteisiin. Ylioppilastutkintoa pidetään jonkinlaisena yleissivistyksen mittarina, jonka arvo tosin oli aiemmin nykyistä korkeampi johtuen siitä, että kenellä tahansa ei ollut edes mahdollisuutta päästä lukioon.

Perinteet mielessä pitäen ylioppilaskokeiden digitalisaatio on edennyt asteittain. Ensimmäisenä sähköistyivät saksan, maantieteen ja filosofian ylioppilaskokeet syksyllä 2016, ja lopulta keväällä 2019 matematiikan ylioppilaskoe.

Psykologian ja filosofian kirjoittajat antoivat sähköiselle ylioppilaskokeelle hyvää palautetta. Hyvänä pidettiin muun muassa parempaa mahdollisuutta käsitellä tekstiä sekä kokeen sisältämää liikkuvaa kuvaa. Sen sijaan matematiikan ylioppilaskokeen digitalisoituminen on herättänyt paikoin kovaakin kritiikkiä. Esimerkiksi ylioppilastutkintolautakunnan entinen matematiikan sensori kuvaili sähköistä ylioppilaskoetta katastrofiksi, jota ei pitäisi ottaa käyttöön.

Oppikirjat ovat sähköistyneet niin lukiossa kuin ala-asteellakin

Oppimateriaalien digitalisaatiota on markkinoitu monilla hyödyillä: sähköinen materiaali tulee halvemmaksi, on aina ajan tasalla ja materiaali voi olla huomattavasti monipuolisempaa kuin paperimuotoon suunniteltu aineisto. Lukiolaisten kohdalla oppimateriaalit ovat jopa tuhansien eurojen arvoinen investointi, joten kaikki säästöt ovat tervetulleita. Kuitenkaan oppimateriaalien sähköistyminen ei ole ainakaan vielä vaikuttanut alentavasti kustannuksiin. On mahdollista, että kilpailun kasvaessa hinnat tulevat putoamaan, mutta tämä jää nähtäväksi.

Suomi on profiloitunut maailmalla koulutuksen ja IT-alan kärkimaana, mikä on pitkäjänteisen työn tulosta. Osaavista ohjelmistoalan työntekijöistä on maassamme huutava pula, ja tähän pyritään vastaamaan lisäämällä sähköisten laitteiden käyttöä ja ohjelmointia jo ala-asteen opetussuunnitelmaan. Osittain paperiset kirjat ovatkin jopa häviämässä kouluista. Muutokset ovat herättäneet niin kiitosta kuin vastustustakin. Ehkä tulevaisuudessa ekaluokkalaisen vanhemmat hakevat ensin vaatekaupasta https://kidsbrandstore.fi/ uudet kouluvaatteet ja sen jälkeen uuden läppärin tai tabletin lapsen koulunkäyntiä varten – kynien ja kumien sijaan.

Digitalisaatiota ei pidä tehdä digitalisaation itsensä vuoksi

Digitaaliset oppimisen tavat ovat mainio lisä nykyisiin opetusmenetelmiin. Esimerkiksi jos oppilaalla on käsien motoriikkaa tai lähinäköä heikentävä sairaus, voi olla parempi, että kyseinen oppilas käyttää läppäriä niin kirjoittamiseen kuin lukemiseenkin. Digitaaliset taidot ovat eittämättä tärkeitä, sillä yhä useampi ohjelmistotuotantoon millään tavalla liittymätön organisaatio hakee ohjelmistoalan osaajia. Verkkopalveluiden käytön osaaminen alkaa olla nykyään jopa tärkeämpää kuin kynällä kirjoittaminen.

Muutoksissa tulee kuitenkin huomioida jokaisen yksilölliset tarpeet. Jotkut esimerkiksi kärsivät migreenistä katsoessaan pitkään näyttöruutua, jolloin kuuden tunnin sähköisen ylioppilaskokeen tekeminen jää haaveeksi. Osa tutkimustuloksista myös viittaa siihen, että oppiminen olisi syvällisempää ja tehokkaampaa paperiselta kirjalta näyttöruudun sijaan.

Koulutuksen digitalisaatio tuo sekä mahdollisuuksia että haasteita

Tavoitteena on, että digitaalinen koulu ja lukio kasvattavat kansalaisia, joilla on parempi valmius käyttää työelämässä vaadittavia digitaalisia työkaluja. Näin maamme rakenteellinen työttömyys vähenisi ja taloutemme tuottavuus kasvaisi. Digitalisaatio toisi myös aivan uusia mahdollisuuksia: opinahjo voisi sijaita toisella puolella maapalloa, ja opiskella voisi vuosien ja kurssien sijaan selektiivisesti tarvitsemiaan taitoja verkkopalveluissa. Jokaisen tarpeet ja tutkimustulokset tulee kuitenkin ottaa huomioon digitaalista oppimista suunniteltaessa, sillä pahimmillaan asioita muuttaessa voimme tehdä vakavaa vahinkoa oppimistuloksille.