Toisen asteen koulutus Suomessa

Peruskoulun jälkeinen koulutus Suomessa käsittää sekä lukiokoulutuksen että ammatillisen koulutuksen. Tästä toisen asteen koulutuksesta lukiokoulutus on luonteeltaan yleissivistävää, kun taas ammatillisen koulutuksen tavoitteena on ensisijaisesti ammatin perusteiden opettaminen. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen on mahdollista myös lukion jälkeen, ja toisaalta ammattitutkinnon voi nykyään suorittaa myös lukio-opintojen kanssa samaan aikaan. Vaihtoehtoja nykypäivän nuorilla siis on, mutta nykyään haasteena onkin kaikkien nuorten pitäminen koulutuksen piiirissä.

Kolme vuotta kestävä, lukioiden tarjoama koulutus on yleissivistävää ja tähtää ylioppilastutkintoon. Suomessa on satoja lukioita, joiden oppiainevalikoimat vaihtelevat jonkin verran oppilaitoksen koon ja mahdollisten painotusten mukaan. Vaikka lukion suosio onkin viime vuosikymmeninä jossain määrin laskenutkin, opiskelee maamme lukioissa noin 100 000 opiskelijaa. Lukiosta valmistuneet ylioppilaat voivat hakeutua opiskelemaan ammatilliseen oppilaitokseen tai korkeakouluun, kuten yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Myös korkeakoulutus on Suomessa ilmaista, joten käytännössä se on kaikkien ulottuvilla. Toisaalta korkeasti koulutettujen työttömyys on viime vuosina noussut, mikä ei välttämättä houkuttele hankkimaan korkeaa koulutusta. Toisaalta toisilla aloilla, kuten lääketieteen parissa, töitä riittää varmasti lähitulevaisuudessakin kaikille.

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on tietyn alan työelämässä tarvittava ammatillinen pätevyys ja perusammattitaito, joka hankitaan jo opintojen aikana. Opiskeluaika ammatillisissa tutkinnoissa on yleensä kolme vuotta, mutta aiemmat opinnot ja aiempi alan työkokemus voivat lyhentää opiskeluaikaa merkittävästi. Suosituimpia ammatillisen koulutuksen aloja ovat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä tekniikan ala. Kokonaisuutena sukupuolten välillä ei juuri ole eroa, mutta tyttöjen osuus on suurempi erityisesti terveydenhoitoalalla, ja vastaavasti tekniikan puolella enemmistä opiskelijoista on poikia.

Viime vuosina on julkisuuteen kantautunut huolestuttavia tietoja siitä, että aiempaa useampi jää peruskoulun jälkeen vaille minkäänlaista opiskelu- tai työpaikkaa. Varhain lopetettu koulu-ura altistaa syrjäytymiselle ja sen mukana monille muille ongelmille, kuten päihteiden käytölle ja mielenterveyden häiriöille. Järkevään työllisyyspolitiikkaan kuuluukin se, että nuorten asemaa peruskoulun jälkeen pohditaan monipuolisesti ja tavoitteeksi otetaan se, että käytännössä kaikki nuoret siirtyisivät peruskoulun jälkeen joko lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen opiskelemaan.