Varhaisen kielen opetuksen mahdollisuudet

Lapsen kielen kehittyminen alkaa vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa jo varhain vauvaiässä. Tässä artikkelissa kerromme lapsen kielen kehityksestä eri vaiheissa ja siitä, milloin vieraiden kielten oppiminen kannattaa aloittaa.

Vauvaiästä leikki-ikään
Jo pieni, muutaman viikon ikäinen vauva seuraa aktiivisesti ympäristöään ja viestii ympäristönsä kanssa ääntelemällä, itkemällä sekä monilla ilmeillä ja eleillä. Vähitellen lapsi alkaa ymmärtää sanoja, joita hän kuulee usein aikuisen puheessa. Hän alkaa viesti jokeltelemalla ja lopulta tuottaa itse ensimmäiset sanansa.

Vauvaikäisen lapsen kanssa on tärkeää panostaa vuorovaikutussuhteen kehittymiseen ja siihen, että vauvan aloitteisiin, kuten itkuun ja jokelteluun, vastataan jokaisella kerralla. Kun hoitaja juttelee vauvalle häntä hoitaessaan, vauvan kielitaito kehittyy, vaikka hän ei vielä itse osaakaan puhua. Kun sanoja alkaa tulla, on tärkeää tukea sanaston kehittymistä nimeämällä lapsen osoittamia asioita. Myös kaikenlaiset roolileikit, pelit ja loruttelu tukevat touhukkaan leikki-ikäisen kielen kehittymistä.

Leikki-iästä esikoululaiseksi
3-4-vuotias leikki-ikäinen osaa jo tuottaa sanoja monista eri sanaluokista, ja puhe on vieraallekin aikuiselle lähes aina ymmärrettävää. Lapsi osaa myös taivuttaa sanoja, esittää kysymyksiä ja käyttää omistusmuotoja. Vasta lähempänä viidettä syntymäpäiväänsä lapsi alkaa usein tuottaa kertovaa puhetta. Tämän ikäinen lapsi innostuu usein kaikenlaisista sanaleikeistä, hän kertoilee mielellään päivän tapahtumista ja kertoilee itse keksimiään satuja.

Monien tutkimusten mukaan lapsella on erityinen herkkyyskausi lukutaidon omaksumiselle noin 3-5-vuotiaana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähes kaikki lapset voivat oppia lukemaan jo paljon ennen kouluikää. Suomalaisessa koulujärjestelmässä herkkyyskausipedagogiikkaa hyödynnetään lähinnä montessoripedagogiikkaa käyttävissä päiväkodeissa ja kouluissa.

Kaksikielisyys – uhka vai mahdollisuus
Moni vanhempi haaveilee kasvattavansa lapsen, joka puhuu sujuvasti montaa kieltä. Yleisin tilanne lienee se, että vanhemmilla on eri äidinkieli ja lapsen toivotaan oppivan molemmat kielet sujuvasti. Tutkimusten mukaan sujuva kaksikielisyys on mahdollista saavuttaa, mutta vain silloin, kun vanhemmat puhuvat johdonmukaisesti lapselle omaa äidinkieltään. Jos perheessä käytetään monia kieliä sekaisin, on vaarana se, ettei lapsi oma yhtään kieltä riittävällä tasolla.