Moni lukiolainen miettii kuumeisesti jo lukion ensimmäiseltä luokalta lähtien, mihin hakeutua opiskelemaan lukion jälkeen. Korkeakoulupaikkoja ei riitä kaikille, joten monilla aloilla huolellinen valmistautuminen pääsykokeisiin on ensiarvoisen tärkeää sisäänpääsyn kannalta. Tulevaisuutta koskevat suunnitelmat vaikuttavat myös siihen, mitä aineita lukiossa kannattaa opiskella ja mitkä asiat voi jättää vähemmälle huomiolle. Tässä artikkelissa kerromme opiskelupaikan valinnasta lukion jälkeen.

Sopivan koulutusasteen valinta
Lukiokoulutus on Suomessa toisen asteen yleissivistävää koulutusta. Toisin kuin ammattikoulu, lukio ei valmista mihinkään ammattiin, ja lähes kaikki lukiolaiset hakeutuvatkin ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen muihin oppilaitoksiin opiskelemaan itselleen ammattitutkintoa. Suurin osa lukion päättävistä hakeutuu korkeakouluihin, käytännössä siis ammattikorkeakouluihin tai yliopistoihin. Myös ammatilliseen koulutuksen hakeutuminen on mahdollista, jos tuleva ammatti on selvillä. Osan lukio-opinnoista voi hyväksilukea ammatilliseen tutkintoon, joten tämä on varmasti nopein tie ammattiin ja töihin.

Ammattikorkeakoulu vai yliopisto?
Moni haaveilee yliopisto-opinnoista, mutta toiset tietävät, ettei yliopisto ole heille oikea opinahjo. Ennen päätöksen tekemistä kannattaa kuitenkin perehtyä hyvin mahdollisiin urapolkuihin ja siihen, millaista opiskelu käytännössä nykyään on. On totta, että opiskelu ammattikorkeakoulussa on käytännönläheistä ja projektikeskeistä, mutta totta on myös se, että yliopistomaailma on viime vuosina kokenut merkittäviä muutoksia. Opiskelu yliopistossa ei siis todellakaan ole pelkkää kirjojen pänttäämistä kolkoissa luentosaleissa, vaan kaikilla aloilla ja kaikissa koulutusohjelmissa opintoihin sisältyy käytännönläheisiä kursseja, työharjoittelua ja mahdollisuuksia yhteisprojekteihin alan yritysten kanssa. Varsinkin lääketieteellisessä opiskelu on alusta saakka hyvin käytännön läheistä, ja tekniikan alan opiskelijat työllistyvät hyvin usein jo opiskeluaikana.

Milloin hakea?
Suurin osa nuorista miehistä lähtee suorittamaan lukion jälkeen varusmiespalvelusta, joten heille tulee luonnollisesti vähintään 6 kuukauden tauko opiskelusta. Jatko-opiskelupaikkaa kannattaa kuitenkin hakea jo ennen armeijan harmaisiin astumista, sillä arkeen palaaminen sujuu huomattavasti helpommin, kun opiskelupaikka on odottamassa. Nykyään myös nuoret naiset voivat hakeutua varusmiespalvelukseen, ja joihinkin opiskelupaikkoihin hakiessa siitä onkin hyötyä lisäpisteiden muodossa.

Suurimpaan osaan korkeakouluista haetaan helmi-maaliskuussa pidettävässä yhteishaussa. Yhteishaku tarkoittaa sitä, että opiskelupaikkaa havitteleva voi samalla hakulomakkeella hakea moneen oppilaitokseen ja koulutusohjelmaan. Yhden korkeakoulupaikan säännön mukaan hän voi kuitenkin samana lukuvuonna ottaa vastaan vain yhden korkeakouluopiskelupaikan. Tällä tavalla turvataan jatko-opiskelupaikka mahdollisimman monelle henkilölle.

Välivuosi vai suoraan opiskeluputkeen?
Yhä useampi nuori kokee lukio-opiskelun raskaaksi. Ylioppilaskirjoitusten painoarvoa korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa on tarkoitus lisätä tulevaisuudessa, mutta tämä tarkoittaa lukiolaisen kannalta myös sitä, että ylioppilaskirjoituksissa onnistumiseen kohdistuu yhä suuremmat paineet. Tällä hetkellä suurin osa korkeakouluista käyttää edelleen pääsykokeita opiskelijavalinnassaan, ja pääsykokeet ajoittuvat yleensä alkukesään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lukion päättävällä opiskelijalla on vain muutama kuukausi aikaa valmistautua pääsykokeisiin. Monilla aloilla, kuten oikeustieteessä ja lääketieteessä, pääsykokeissa tentin useita alan teoksia, joten pääsykoeurakka saattaa perustellusti tuntua nuorista haastavalta.

Pääsykokeet ovat kuitenkin yleensä ilmaisia, joten pelkkä hakeminen ja pääsykokeisiin osallistuminen kannattaa. Jos opiskelupaikka ei irtoa ensimmäisellä yrittämällä, voi opintoihin hakeutua myös seuraavana vuonna. On tyypillistä, että esimerkiksi lääketieteelliseen pyritään useita kertoja ennen ovien aukeamista.