Suomen koulujärjestelmää pidetään maailmalla hyvänä, ja monet kansainväliset delegaatiot käyvätkin vuosittain hakemassa oppia suomalaisista kouluista ja niiden toimintatavoista. Suomi tunnetaan maailmalla maana, jossa koulu aloitetaan verrattain myöhään ja jossa läksyjä tulee ensimmäisillä luokilla verrattain vähän. Koulupäivät ovat meillä alussa lyhyitä, ja liikunnan merkitys oppisen tukena on otettu huomioon jo opetussuunnitelmia laadittaessa. Suomalaisessa lukiossa on kuitenkin koettu viime vuosina suuri muutoksia, ja suunnitelmissa on aiempaa vieläkin mittavampi lukio-opetuksen uudistus. Tässä artikkelissa kerromme suomalaisesta lukiosta ja sen tulevaisuudennäkyvistä muuttuvassa maailmassa.
Lukio osana suomalaista koulutusjärjestelmää
Lukio kuuluu peruskoulun jälkeiseen toisen asteen koulutukseen. Lukiolla on Suomessa yleissivistävä tehtävä eli ne eivät valmista ammattiin, vaan ennen kaikkea luovat pohjan jatko-opintoja varten. Noin puolet peruskoulun päättävästä ikäluokasta suuntaa peruskoulun jälkeen lukioon ja noin puolet ammatilliseen koulutukseen. Tavoitteena on, ettei yksikään nuori jäisi peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa.
Vaikka lähes kaikki Suomen lukiot noudattavatkin samaa opetussuunnitelmaa, saattaa niiden painotuksissa ja oppiaineiden valikoimassa olla eroja. Maastamme löytyy esimerkiksi liikunta-, kuvataide- ja musiikkipainotteisia lukioita. Suurten kaupunkien lukioihin hakijoita on yleensä enemmän kuin opiskelupaikkoja, joten opiskelijavalinnat tehdään yleensä yläasteen päättötodistuksen arvosanojen keskiarvojen perusteella. Siinä missä huippulukioiden sisäänpääsyraja lähentelee numeroa 9, joihinkin maamme lukioista voi päästä jopa seitsemän keskiarvolla.
Lukion uudet haasteet
Digitalisaatio on tuonut merkittäviä muutoksia sekä lukioiden opetussuunnitelmiin että ylioppilaskirjoitusten sisältöön. Perinteisistä, paperilla tehtävistä ylioppilaskirjoituksista ollaan luopumassa ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin onkin siirrytty asteittan jo vuodesta 2016 alkaen. Kokonaan sähköisesti kirjoitukset suoritetaan ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Kokeiden sähköistäminen on tuonut lisähaastetta opettajien arkeen, mutta toisaalta siitä on koitunut lisäkustannuksia myös opiskelijoille, sillä kirjoituksissa opiskelijan on käytettävä omaa tietokonetta. Sähköiset koejärjestelyt ovat saaneet osakseen paljon kritiikkiä, sillä monet ovat pitäneet suunnitetua järjestelmää heikkolaatuisena ja epäluotettavana. Se ei myöskään sovi kaikille tietokoneille, joten opiskelijat ovat pahimmassa tapauksessa joutuneet hankkimaan uuden koneen kirjoituksia varten.
Keskustelua käydään myös ylioppilastutkinnon sisällön uudistamisesta. Esimerkiksi äidin kielen osalta suunnitelmissa oli luopua perinteisestä kaksipäiväisestä kokeesta ja siirtyä yksipäiväiseen kokeeseen, mutta tämä ehdotus sai osakseen niin valtavasti kritiikkiä, että siitä lopulta luovuttiin. Kritiikkiä on saanut osakseen myös esimerkiksi se, että äidinkielen osaamista mittaavassa tekstitaidon kokeessa ei enää arvioida kielioppia lainkaan. Samanlaista kriittistä keskustelua käydään myös muissa oppiaineissa.
Tulevaisuuden lukio on monien haasteiden edessä ja useiden opetusalan ammattilaisten mielestä muutosvauhti on yksinkertaisesti liian kova. Sekä opiskelijat että opettajat uupuvat kasvaneen työtahdin alla eikä lukion aloittavilla opiskelijoilla ole tällä hetkellä tietoa siitä, miten ylioppilaskirjoitukset toteutetaan silloin, kun he ovat niitä tekemässä.